P20 20.11 Uyuni - Sucre

Aamulla kello kuusi maastureihin ja kohti Uynin suola-aavikkoa. Pari päivää sitten aavikolla oli satanut ja sen takia ei menty sinne pyörillä mikä oli hyvä valinta. Visiitti palmusaarella joka on oikeasti kaktus-saari ja takaisin Uyniin. Aamiaiset ja matkaan Potosin kautta kohti Sucrea. Hienosti meni ensimmäiset 80 kilometriä, mutta sitten Timolta meni rengas. Tovi odotettiin ja saatiin Timon pyörälle kyyti suolakuskin ja hänen rouvansa lava-auton lavalla Cantumarcaan hitaasti mutta varmasti. Alkumatkalla autettiin jakamaan suolasäkkejä asiakkaille. Matti lähti jatkamaan ja minä ajoin hetken lava-auton takana. Ylä-mäessä auto kulki 20 km/h ja työnti dieselsavua keuhkoon, joten ohitin ja menin tiedustelemaan edeltä huolto-paikkaa.  Matkalla nautin  muun muassa maukkaan pastakasviskeiton vanhemman rouvan pitämässä kyläkaupassa. Edellä menevät jättivät meille sisärenkaan huoltoasemalle Cantumarcaan ja vaihtopaikka löytyi myös. Päästiin timon kanssa vähän ennen viittä liikkeelle ja melkein ehdittiin valoisan aikaan perille. Viimeinen puoli tuntia pimeässä, mutta tie oli hyvä. Ehdittiin Sucreen vielä muiden kanssa illalliselle. Sucre on piristävä poikkeus viime päiviin. Paljon siistimpi ja kauniimpi kaupunki kuin tähän astiset Bolivian kaupungit ja selvästi vauraampi.

Tämän vuoden Dakar -ralli starttaa piakkoin ja Bolivia on yksi maa, jossa ajetaan.

Suolaa vai jäätä?

Tämä olkoon suola-aavikkoselfie.

Timo suolakuskin kyydissä.

Ei ollut valittamista tämänkään päivän maisemissa

Soppaa matkamiehelle.

Timon rengas paikattavana.